perjantai 22. toukokuuta 2015

Kesä ja aurinko !

Helou pitkästä aikaa. Kirjottaminen on jäänyt tosi vähäiselle, koska en kerkeä koskaan istua koneelle. Päivät oon lasten kanssa ja illalla sitten joko treeneissä tai sitten S:llä on treenit ja lähdetään sen kyydillä mun vanhempien luo. Salilla käyminen on jääny tosi vähäiselle, mutta jefu harkoissa on tullu käytyä 3 krt viikossa. Se on oikeasti aivan ihana laji. Onko kukaan ajatellu alottavansa jefua?
Reeneihin lähdössä. Vähän reidet kasvanu? 


Mua jännittää ihan hulluna tuleva kausi ja muutenkin vielä vähän epäröin peleihin osallistumista. Tuntuu, että löytyy liikaa arkuutta vielä tästä naisesta. Mutta kai se arkuus sieltä katoais, jos saisi kunnon selkäsaunan ensimmäisessä pelissä. :D

Ihanaa kun kesä vähän jo yrittää näyttäytyä tänne harmauden keskelle. Mielikin on parempi kun aurinko paistaa. Se on ihmeellistä,  miten  aurinko voi vaikuttaa mielialaan niin kohentavasti. Jaksaa taas paljon enemmän hymyillä ja olla iloinen kun vähän kesättää. Mä oon viimeaikoina ollut, todella väsynyt ja vähän alakuloinen. Onneksi sekin jää nyt pikkuhiljaa taaksepäin.
Rakastan kesässä eniten sitä, että saan laittaa tämmösiä ihania kenkiä jalkaan <3

Musta tuntuu välillä, että oon taas lihonnut. Oon syöny leipää muutaman viikon ja heti huomaa sen hiilaripöhötyksen mun kropassa. Heti koko ajan mahaa turvottaa ja muutenkin näyttää siltä, kun olis ottanu monta kiloa massaa takasin. Täytyy oikeasti jättää se leipä kokonaan pois ruokavaliosta, kun se ei nähtävästi mun kropalleni sovi. Miten monta kertaa ihmisen pitää kokeilla, että josko se nyt kuitekin sopisi. Kun ei se siitä miksikään muutu, vaikka jonkun kuukauden olisikin ilman leipää. Samalla tavalla, mun kroppa siihen jokakerta reagoi.


Kyllä se pyllykin sieltä alkaa muodostua :)


Hyvää kesän alkua kaikille <3 Olisko teillä postausehdotuksia ? Mistä haluaisitte, että kirjotan? Kaikki ideat otetaan vastaan. 

-Laura


keskiviikko 6. toukokuuta 2015

Kohti unelmia ja niiden yli

Mä olen kauan aikaa haaveillut jenkkifutiksen aloittamisesta. Oon toki pelännyt kestääkö mulla paikat, mutta ei myöskään olo ollut mahdollisuutta aloittaa. Nyt mä olen rohkaistunut ja käynyt jo viisi kertaa treeneissä. Selkä jota eniten pelkäsin,  on kestäny kaiken tosi hyvin. En oo tarvinnut edes selkätukea, jota käytän aina kun pelaan lentopalloa. Se on aivan mahtavaa ja laji on myös aivan täydellinen. En toki ymmärrä mistään mitään, mutta kivaa se on silti. Nyt vaaditaan joukkue kavereilta pitkiä hermoja, koska kaikki täytyy vääntää rautalangasta.
Tilasin heti omat varusteet, ettei tarvi joka treeneihin jostain lainata varusteita. Kypärä toki täytyy palauttaa tai myydä, koska se ei ollut mun päähän ollenkaan hyvä. Harttarit oli tosi hyvät ja just oikean kokosetkin, toki ne on tällä hetkellä lainassa. 

Nyt on taas alkanut peltohommat ja se on varma kesän merkki. Ollaan S:n kans nähty lähinnä sen ruokatauolla ja nukkumaan mentäessä. Kun S tulee töistä kotiin niin mä lähden treeneihin tai sitten se lähtee  omiin harkkoihinsa. Me yritetään mahdollisimman hyvin päästä molemmat treenaamaan, mutta se verottaa sitten yhteisestä aikaa. Onneksi talvella on enemmän aikaa toisillemme. 

Mun paino on tipahtanu taas muutaman kilon, tässä parin viikon aikana. Monta vuotta oon unelmoinu laihasta Laurasta. Nyt mä alan olemaan normaali painoinen, mutta en huomaa peilikuvassa mitään eroa. Siksi otan paljon kuvia, jotta näkisin miten kroppa muuttuu. Mun kaikista tärkein vinkki alottavalle laihduttajalle on: ottakaa aloitus kuvat. Niistä näkee kaikista parhaiten miten se kroppa alkaa muokkautumaan. Se näyttää paljon paremmin miten se läski palaa, kuin puntari tai mittanauha. Toki molemmat on hyviä apukeinoja, mutta niitä ei kannata orjallisesti vahdata niinkuin mä aluksi tein. 






Melkein -30 kg
Elämä on huomattavasti helpompaa, kun painoa on vähemmän. . Mä oon saavuttanut pitkäaikaisen unelmani. Täytyy olla taas hetken tyytyväinen omiin saavutuksiinsa. Mutta unelmat ei oo kadonnu mihinkään, ne on vain muuttanut muotoaan. Laihan peilikuvan tilalle haluan lihaksikkaan peilikuvan. Eli nyt mennään kohti unelmia ja niiden yli.


Muistakaa myös venytellä. Oon huomannu tuola lajitreeneissä kuinka tärkeää se venyttely on. Paikat on paljon vetreämmät kuin moneen vuoteen. 

-Laura