Tein jotain ennennäkemätöntä

Tänään aamu alkoi todella leppoisasti, heräsin omia aikojani, joskus kahdeksan maissa. Makoilin sängyssä yhdeksään ja katoin läpi Instagramit ja Facebookit. Väinö heräili siinä joskus vähän yhdeksän jälkeen. Jonka jälkeen aamu ei todellakaan enään ollut niin leppoinen.  Iita sitten heräili siinä puoli kymmenen maissa itkien ja oli tosi kipeän näkönen. Annoin sille vähän limpparia samalla, kun katsoi lastenohjelmia telkkarista. Ja kun kirkkaalta taivaalta Iita alotti kaaressa oksentamisen. Kaikki vaatteet, peitot, tyynyt piti viedä pesuun. Pieni raukka oksensi 4 kertaa, jonka jälkeen oksentaminen loppui kuin seinään, eikä oo edes kipeän oloinen.  No toivottavasti päästiin noin vähällä. :D

Sitten kun tämä murulainen tästä tokeentui ihan muutamassa tunnissa, niin ajattelin tehdä jotain niinkin uskomatatonta kun mennä lenkille. Minä joka oikeasti vihaa pelkkää lenkkeilyä ,lähdin juoksemaan. Mun mielestä lenkkeily on ollu aina hirveän tylsää. Samaa puuduttavaa hölkkäämistä. Minä joka jaksoi muutama kuukaisi sitten hädin tuskin juosta postilaatikolle, lähdin oikeasti lenkille. Päätin ennenkuin lähdin, että minähän juoksen koko lenkin. Unohdin laittaa sports trackerin heti päälle. Jonkun puolen kilsan kohalla muistin vasta. 

Meikä ihan tosissaan juoksi koko lenkin. Oon niin huikeen ylpee itestäni, jaksoin juosta oikeasti yli 5km. Kiukulla olis vielä mennyt ehkä kilometri. EN ottanut missään vaiheessa yhtäkään kävely askelta. Monelle tää lenkki on ihan naurettavan iisi, mutta multa se vaati kovastikkin sisua :D

Vaikka mä oikeasti vihaan sinne lenkille lähtöä, niin onhan sen jälkeen ihan huikea olo. Jotenkin se antaa vain niin paljon lisävirtaa, kun vaan saa rehauduttua sinne ulos lenkkarit jalassa. Tästä voisi tulla jopa tapa. Ehkä jään koukkuun lenkkeilyynkin samalla tavalla, kuin salilla käymiseen. 

Mä pidin sykkeeni koko ajan aika matalalla, jotta se olis semmonen optimaalinen rasvanpoltto syke. Eli hidasta hölkkää. Yllättävän hyvin jalatkin jaksoi. Yritin tuossa vuosi sitten lenkkeilyä, eikä jalat kestäny sitä tärähtelyä. Mutta ehkä se johtuu siitä että olin yli 20kg painavampi silloin. Jalat on huutanu armoa mun painon alla. :D 

Nyt ei oikeasti jalat olleet edes kovilla. Huomenna jalat on luultavasti ihan hyytelöä. Mut huomenna taas salille <3

-Laura